Hae tästä blogista

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Ovatko sanat totta ilman kuvia?

Tämä kuvasitaatti oli 10.1.2016 HS  sivulta.
Sanomalehteä tehdessä voidaan ajatella, että jokainen sivu on kuva ja jokainen aukeama on myös kuva. Noissa kuvissa on elementtejä,  jotka selkeyttävät tai sotkevat ymmärtämistä ja uskomista ja tekevät tuotteesta luotettavan tai ei.
-
Jutut ovat usein vain sanoja, koska kuvajournalismin taso on heikentynyt (dramaattisesti). Tuosta johtuen on syntynyt median viestiä dementoiva ja pilkkaava joukko ihmisiä. He eivät usko toimittajien kirjoittamaan tai puhumaan, koska uutisten kuva-aineisto on muualta kuin sanat, eikä verifioi sanoja. Rasismin vihapuheen vyöry osaltaan johtuu siitä, että media tuottaa klikkausjournalismin pakon takia juttuja epäolennaisuuksista. Totta nekin, kuten rasismiin ja pakolaisiinkin liittyvät jutut, mutta niiden visuaalisuus ei enää olekaan uskottavuutta lisäävää lukijan mielestä.
-
Nykyinen kuvajournalismi nimittäin tukeutuu kasvokuviin, torson pönötyksiin eikä aktionin / tilanteen kuvaamiseen, jotta lukija voisi itse siirtyä lehden mukana katsomaan tapahtuman kulminaatiopistettä. On turha selittää sitaatissa olevaa asiaa yleisemminkään, ellei sitä voi lukija todentaa kuvasta. On paljon sanoja, joita minä uskon-- koska tiedän alalla toimineena prona, miten haastattelu tapahtuu ja miten faktat tarkistetaan. Mediaa tuntematon ja heikosti koulutettu ei enää uskokaan."Herrat puhuu aina paskaa".
-
Yllämainituista syistä median uskottavuus kärsii. Visuaalisuuden tason romahduksesta, kyvyttömyydestä luoda kokonaisvaltaista journalismia. Pönötyskuvilla ei todenneta miesjoukon keskellä yksin seisovaa 14 vuotiasta tyttöä, vaikka se olisi 110% fakta.
-
Katsokaa tässä tekstiä kuvana ja kuvitelkaa - miten ammattilaisen pitäisi toimia. Kuvaa kuvasta ei voi toteuttaa pönötyksellä Ketosesta. Tämä pitää kuvittaa käyttäen totuutta pursuavaa, vangitsevaa ja kovaa ammattitaitoa.
Te journalistijohto joudutte tässä nielemään ohranvihneen väärinpäin. Jos tapatte aktiivikuvajournalismin, ei kukaan enää lopulta usko juttuja.























Ei kommentteja: